Push the envelope

Edellisestä postauksesta on vain rapiat pari viikkoa eli pysyin lupauksissani yhtä hyvin kuin Timo Soini luvatessaan uutta maailman epäjärjestystä kaikelle kansalle. Tässä välissä on jälleen tapahtunut vaikka ja mitä, eli tarkemmin sanottuna koulunkäynnin lisäksi Heidi on käynyt mestoilla, Sara Suomessa ja suoraan Bangkokista paikalle heilahtivat todelliselle pikavisiitille iloset ja kylmänsietokykynsä menettäneet matkaajat, Teemu & Niko. Takapihalla on pidetty vuoden ensimmäiset pienen mittakaavan kinkerit joita voidaan pitää esimerkiksi lämmittelynä tänä perjantaina suorastaan 30kg hienosäätönlekan lailla napakasti otsalohkoon napauttavia Suomikommuunin kesän (ja koko kommuunin historian) ensimmäisiä BBQ eli rillipileitä. Sen pidemmittä jaaritteluitta, lienee olla sopivaa siirtyä kuvallisen annin pariin, koska näitä tekstejä ei kuitenkaa kukaan jaksa lukea. Ja osa jopa myöntää sen ihan reilusti.

Green Park 8.4., ihmiset selkeesti jo haistelee kevättä ilmassa.

Buckingham Palacen edustalla. 

Wellington Arch

London Eye - Big Ben - Houses of Parliament

Moi :) Heidi näpäytti.

Chillisti Camdenissa

Lock

Globen terassilla TAAS tungosta.

Tempo kiinnostui ötökästä.

Siri & Torso of the Week.

Teemu ropeltaa kameraa.

Niko pirteenä liikenteessä.

Mudchuten asemalla, Lontoon Maratooni oli ilmeisen iso härdelli.

Veikkaan että Alanilla saattaa tulla lämmin vielä jossain kohtaa...

Canaryssa terassit kiinnostivat ihmisiä melkein yhtä suurella laajuudella kuin itse maratooni.

Jenkeissä näkee aina näitä lentokoneen perässä vedettäviä tekstejä. Entäs helikopterin perässä vedettävä lippu?

Sambaryhmä piti tunnelmaa yllä.

Ja tämä kaveri oli pukeutunut sarvikuonoksi...

Leoa hieman jyrsii.

Morsian sai kannustavia kommentteja yleisöstä.

Kuten Facebookkia seuraanneet varmasti tietävät, seuraavaksi seuraa seuraavaa seuraavalla tavalla. Kuuden päivän kuluttua, eli 24.4. tapahtuu Sheffieldissä kummia, sillä pohjoislohkon ykkönen Edinburgh kohtaa Lontoon ylpeyden, etelälohkon dominaattorin ja multikansallisen jääkiekkokoneen, London Dragonsin British Universities Ice Hockey Associationin SuperFinaalissa jonka tarkoituksena on selvittää kumpi on kovempi, pohjoinen vai etelä. Sitä ennen pyritään tietysti hiomaan kuviot kuntoon ja viimeistelemään kisakunto sellaiseksi että ensi sunnuntaina voidaan mennä koko 60 minuuttia päästä päähän ilman että lihakset erittävät gramman grammaa maitohappoa.

Jos kuitenkin palaamme todellisuuteen ja alamme tutkia joukkueen todellisia lähtökohtia tähän Viimeiseen Kohtaamiseen on otettava muutama seikka huomioon:

1) Joukkue pohjautuu lähes 100% opiskelijoihin, joten pääsiäisloman/lukuloman aikana, joka on joillain jopa kuukauden mittainen, opiskelijoista suuri osa hiihtelee takaisin omiin maihinsa tai ainakin mamman patojen ääreen, mikäli ei satu olemaan paljasjalkainen Lontoolainen tai sidottuna jo valmiiksi työelämään. Tämä aiheuttaa pieniä ongelmia harjoituksissa vallitsevan ihmismäärän suhteen, sillä kahdeksalla pelaajalla on vaikea, tai ainakin täydellisen hyödytöntä harjoitella avauksia jatkuvana päästä päähän karvaajan kanssa. Ei meillä kaikki pelaajat kuitenkaan mitään Janne Kivisiä tai Maso Lehtosia ole.

2) Se, että osa pelaajista on poissa kaupungista tai maasta on ongelma, ja se että seutukunnalla olevat eivät ilmesty paikalle on toinen. Moni tapaus on tiettävästi kaupungissa mutta tekosyyt vaihtelevat laidasta laitaan, useimmiten ilmoitusta ei kuulu lainkaan.

3) Edinburgh on pelaa tänä viikonloppuna turnauksessa ja on oletettavasti muutenkin joukkueena lähtökohtaisesti jäällä lähes jatkuvalla syötöllä. Tämä tarkoittaa sitä että heillä on todennäköisesti aikaa hieman harjoitella pelityyliä jolla pelataan, jota olemme toki yrittäneet myös hieman harjoittaa omissa harjoituksissamme. Mutta kun (mahdollisesta) pelaavasta kokoonpanosta paikalla on karkeasti puolet, taktiikoiden pyörittely on jälleen kerran varsin turhanpäiväistä. Ketju kun on tunnetusti yhtä vahva kun sen heikoin lenkki.

Mutta näillä eväillä on edettävä, ainakin pääsemme käymään kuulemma oikein mukavassa Sheffieldin kaupungissa ja onpa meille jopa varattu ihan ikioma bussikin jolla kulkea. Bussilla on kokoa jopa siinä määrin että saamme mukaan jopa omat fanijoukot, jotta halliin saadaan sopivalla tavalla tunnelmaa. Samaan aikaan hallissa toki pelataan BUIHAn 2. Divisioonan Nationals -turnausta ja paikalla on joukkueita istumassa katsomossa alustavien tietojen mukaan kolmisentoista kappaletta. Kumman puoleen nämä kannustukseltaan kaartuvat on täydellisen hämärän peitossa ja riipunee monesta muuttujasta, mutta ainahan sitä voi toivoa. Oma, Divisioona 1:n Nationals -turnaushan pelataan vappuna, 30.4. - 1.5. joka tietää tietysti sitä, että kuudessa päivässä tullaan tekemään kaksi reissua Sheffieldiin... Sehän olisi ollut aivan liian helppoa ja stressitöntä ja meille edullista pelata SuperFinaali Lontoossa niinkuin alunperin oli tarkoitus.

Tuskainen fakta on, että tässä pelien lisäksi täytyy lueskella myös ei-niin-hieman kokeisiin, ensimmäinen koe on nimittäin enää kuukauden päässä ja aikataulu millä nämä kirjalliset työt suoritetaan ei ole sekään sieltä helpoimmasta päästä. Ensimmäinen koe on 16.5., toinen 17.5. ja tietysti nämä ovat vielä lukumäärältään kaikken suurimmat Ihmisen fysiologia ja Anatomian kirjallinen koe. Näppärästi tästä ainoastaan kahden viikon päästä eli 1.6. on luvassa Anatomian käytännön koe, joka on ainakin stressiarvoltaan näistä kaikista korkein. Paineen alaisena asian pikkutarkka kertominen on yllättävän hankalaa, eikä vieras kieli ei asiaa varsinaisesti helpota.

Kevät alkaa Lontoossa olla jo melko pitkällä ja lämpötilojen puolesta voidaan helposti puhua jo Suomen iloisesta kesästä. Mikä meilläkin on edessä kunhan kokeet on ensin taputeltu, sillä Metso kutsuu jälleen kerran. Mikäs sen mukavampaa kun akateemisen kikkailun vastapainoksi painaa kesä rehellistä duunia ja samalla tienata hieman käteistä, hynkkyä ja kahisevaa. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot eli asuminen on järjestetty ainakin alustavasti pääosin Saran vanhempien luona. Säynäjärvelläkin tulee varmasti yövyttyä, mutta arkea ajatellen ja töihin kulkemisen kannalta Kangasalan keskusta on hieman otollisemmalla paikalla kuin Säynäcityn Ranch.


Aurinkoisesta Lontoosta, teille kaikille sinne ja tänne, erityisesti tietenkin nyttemmin käsittääkseni jo varsin keväiseen Isäm maahan!

Ja onnittelut Elias "Koutsi" Kunnakselle viimeaikaisista voitoista! Näin se homma etenee :)