London Dragons - Oxford Blues

English and slightly briefer report can be found at Posterous. But of course you can go and grab a copy of London Student as soon as the newest paper comes out... Apologizes for the delay, but I was waiting for the game sheet (which I didn't even receive, because I heard that it was practically unreadable and useless...).

Otteluraportti: London Dragons - Oxford Blues

Vaikka kyseessä oli paperilla vain yksi sarjavääntö muiden joukossa, vastuksen taso ja ottelun ympärille rakennettu massiivinen mediamylläkkä tuntui ainakin allekirjottaneen vatsanpohjassa ennen ottelun alkua pitkin päivää. Ottelu pyöri päässä kokoajan ja vaikka kuinka yritti lukea kokeisiin, mielessä pyörivät jo mielikuvaharjoitukset avojäällä tapahtuvista taklauksista ja verkkoa repivistä rannelaukauksista. Päivä meni kaikesta huolimatta melko kivuttomasti ja ennenkun huomasinkaan, astuin paikallisen ASDAn pihassa bussiin vanavedessäni Checking Linen toinen laitahyökkääjä, The Canuck Truck joka tunnetaan myös nimellä Kell Lynch. Matkalta mukaan poimittiin myös firman toinen suomalainen, Timo "Lahden Scott Stevens" Rautiainen ja alkoi iloinen retkikuntamme olla kasassa. Matkalla Kell koppasi vielä Hackneystä pari post-game olutta ja aloimme olla valmiita.

Hallille saavuttuamme jokalauantainen jytinä täytti tajunnan, sillä totuttuun tapaan bileet jäällä eli Skate Disco oli täydessä höyryssä. Laidan vieressä parveili puolentoista ryhmän verran tummansinisiin huppareihin sonnustauneita selviä ulkopaikkakuntalaisia, ja selässä ollut teksti Oxford Ice Hockey paljasti epäilyt oikeaksi: vihollinen oli tunkeutunut alueellemme. Ensivilkaisu paljasti puheet Pohjois-Amerikkalaisten vahvasta presenssistä oikeiksi sillä keskipituus oli 185cm luokkaa ja ruumiinrakenne muutenkin varsin vankka. Tämä kertoo fyysisyydestä, mutta myös siitä että liikkuvuudessa saattaa olla puutteita mikä sopii meidänkaltaisellemme taitavalle eurooppalaispainotteiselle joukkueelle enemmän kuin hyvin. Pukukoppiin ahtautumisen jälkeen (kyllä, siellä on ahdasta) oli vuorossa Kellin kanssa alkulämmittely juosten ja loikkien, joka oli kauden ensimmäinen muuten, mikä kertoo myös hieman erilaisesta panostuksesta tähän nimenomaiseen peliin. Ottelun alku myöhästyi jälleen perinteisen 15-20min kenttämiesten kikkaillessa jääkoneen kanssa, mutta vähälukuisen ja äänekkään yleisön sekä vastustajien tunteet piti lämpimänä oma maskottimme Dangles The Dragon, jonka sisältä löytyi tällä kertaa Eastern Starsin tähtihyökkääjä Alexei Komarov. Saimme kuulla olevamme kolmoskentän romuluisesta statuksesta huolimatta aloittava kentällinen, tarkoituksena aiheuttaa vastustajan ykkösketjulle kipua, päänvaivaa ja sitä paljon puhuttua tuskaa. Itse henkilökohtaisesti vihaan olla aloittava kentällinen, jolloin ei vielä tiedetä vastustajasta, sen pelityylistä eikä temposta oikeastaan mitään. Tästä huolimatta käskyn käydessä valmiina oli oltava menemään heti ensisekunneista lähtien niin kovaa päälle kuin vain luut kestävät ja nämä Kangasalalaisesta ikihongasta veistetyt reidet antoivat myöten.

Kuvista hullut propsit ja kaikki tekijänoikeudet Spencer Chumbleylle, käykää tarkistamassa miehen sivut ja portfolio osoitteessa:

                                                             http://www.spencerchumbley.com

Sanoin että siellä oli ahdasta...

Tikut messissä, paita nöyrästi housuissa ja viimeisenä jäälle.

Martin chillaa, Timo ja Donny taustalla.

Dangles the Dragon!

Tulostaululla pyöri "toimitsijoiden" näkemykset meidän nimistä. Itse olin Drama Uusitalo. Mukana oli mm. Martina Lambertova, Pedophile Punter, Taliban Lukas ja Bboy Wolf.

Hyvin nopeasti kävi selväksi että kaikki mitä Oxfordista oli puhuttu ja huhuttu, oli hyvin totta. Joukkue oli joka suhteessa täysin eri planeetalta aiempien vastustemme kanssa, mutta silti tunnuimme varsinkin nopeudessa ja henkilökohtaisessa taidossa olevan askeleen, tai ainakin puoli, edellä. Annoimme tulla täydeltä laidalta niin avojäällä kuin vasten pleksejäkin heti taiston ensitahdeista lähtien ja varsinkaan tällä osastolla lieväksi yllätyksekseni Oxfordilla ei ollut laittaa hirveästi vastaan kun raivosimme ympäri kaukaloa tähdäten luistimilla kiitävät tummansinihakuisiksi ohjuksiksi muunnetut vartalomme jokaisessa tilanteessa sääliä tuntematta kohti vastustajaa. Erän alku oli melko tasainen, mutta taululle pääsi ensimmäisenä kukas muukan kuin pelätty, arvostettu ja kunnioitettu Checking Line. Keskialueella kiekonriiston jälkeen puolustaja toimitti kiekon tuulennopealle kolmen passin miehelle Eric Sewellille joka pisti rakettimoottorit käyntiin ja suorastaan lensi läpi keskialueen leikaten lievästi kohti oikeaa laitaa. Höyrysin perässä samaa laitaa ylös tehden selvästi että apu on lähellä. Eric kokeneena kettuna kuitenkin tiesi mitä teki, nousi B-pisteen yläkaarelle ja antoi Warriorinsa laulaa sitä kuuluisaa ylänuottia. Kiekko lähti etenemään luotisuoraa lentorataa mittarit räjäyttävällä voimalla ja maalivahdilla ei ollut tehtävissä muuta kuin seurata katseella kuinka pikkumusta painui maalin vasempaan ylänurkkaan. Ketsuppipullo oli toivottavasti avattu ja yleisö sai mitä se tuli näkemään, peli oli 1-0 London Dragonsien hyväksi. Oxford kuitenkin näytti selkärankansa ja taitotasonsa ja sai erään haluamansa lopun. Oxford iski pelin tilanteeseen 1-1 vain minuutti ja 26 sekuntia ennen erän päätöstä, ja toiseen erään lähdettiin kiihkeästä tasatilanteesta. Lyhyellä erätauolla joka EI sisältänyt jäänajoa, nähtiin jälleen astetta mielenkiintoisempi tilanne. Maskotimme Dangles pitäessään yllä kaikkien ruumiinlämpöä sai vastustajan maalivahdin lämmön nousemaan jo paria astetta korkeammalle. Kun tämä punapukuinen varsin viehkeä olento pyöri jäällä aikansa, alkoi maalivahti haastaa riitaa Lohikäärmeen kanssa ja näimme melkein hanskausottelun Dangles the Dragonin ja Oxford Bluesin maalivahdin välilllä. Oxfordilla ei kuitenkaan ollu sen suurempaa halua päästää maalivahtiaan surman suuhun ja tilanne raukesi pienen sanallisen miekkailun jälkeen. Kunniamaininta ensimmäisestä erästä menee Slovakipuolustajallemme Lukasille joka siniviivalla suorastaan alisti vastustajan torninkokoista hyökkääjää vetelemällä hänet pystyyn puhtaalla, aivan uskomattoman kauniilla vartalotaklauksella. Tuloksena täydellinen tennarit kohti otavaa -refleksi ja pieni miettiminen missä kaupungissa sitä taas ollaankaan.

Valko-Venäjän karhu Dima ja Slovaki Lukas suorastaan naulaavat Oxfordin pelaajan pitkin seiniä

todella tyylikkääseen hampurilaiseen. Don tekee hänelle selväksi että nyt tultiin taklatuksi...

Suzanne, Lukas ja Martin tekemässä pahojaan.

Saalista etsien.

Axel lähdössä seinille.

Meidän oma Eric Sewell vauhdissa.

Göteborgin Rambo Fredrik Hellander menossa, Timo on myös menossa, mutta vaihtoon.

Philippe ja Kell hyökkäyksessä.

Martin jahtaa kiekkoa, takana Cody.

Toiseen erään lähdettyämme ravisuttavan kutkuttavasta tasatilanteesta jatkoivat nämä kaksi brittitasolla eliittiluokan yliopistojoukkuetta siitä mihin pelin ensimmäisessä erässä jättivät. Tulostaululla seissyt 1-1 tarkoitti ainoastaan tehopistemerkintöjä pöytäkirjassa, sillä peli oli kaikkien mielissä edelleen 0-0. Ottelu eteni vauhdikkaana päästä päähän eikä suurempia painostusjaksoja nähty kummastakaan leiristä. Myöskään merkkejä siitä että joku kaukalossa poukkoilevista pelaajista olisi kyllästynyt taklaamiseen ei ollut nähtävissä, sillä rankaisu ja vastustajan heitteleminen pitkin seiniä ei ottanut laantuakseen. Eikä sen pitäisikään, puhutaanhan kuitenkin jääkiekosta. Toisen erän alkupuolella esiin kuitenkin nousi ykkösketjusta tuttu hahmo. Keskivertoa pienempi kanadalaiskiekkoilija, tämä Royal Hollowayn Daniel Briere nosti isoa päätään ja jo muutaman vahvan nousun esittänyt Donny MacPherson näytti kaikille halliin asti jaksaneille miksi hän on kauden molemmissa vieraspeleissä iskenyt hattutempun per ottelu. Epätoivoiselta näyttäneessä 1vs3 tilanteessa hän peippasi puolustajien väliin, leikkasi vahvasti keskelle, Easton parahti ja kotijoukkueen varsin äänekkäät kannattajat saivat jälleen kiristellä äänijänteitään kiekon sinkoutuessa rannelaukauksen voimasta jälleen ohi Oxfordin maalivahdin. Dragons teki jälleen sen mitä Dragons nyt yleisestikin tekee, eli nappasi jälleen johdon omiin nimiinsä. Toisessa erässä jäähyt alkoivat kuitenkin kasaantua, ja peliä pelattiin melko voimallisesti vuoronperään yli- ja alivoimalla puolin ja toisin. Ensimmäisenä tästä hyödyn otti irti jälleen kotijoukkue London Dragons ja kyseinen pelaaja oli pelaajavalmentajamme Martin Lambert (joka tosin nimettiin "toimitsijoiden" toimesta tulostaululle Martina Lambertovaksi). Ottelu oli toisen erän puolenvälin jälkeen siis 3-1 Dragonseille, mutta kaikkea muuta kuin ohi. Oxford ei ilmeisesti ole hirveän innoissaan yleisellä tasolla siitä, että se on ottelussa tappiolla, ja tästä päätöksestä johtuen he nousivat ensin tilanteeseen 2-3 ja myöhemmin ylivoimalla tasatilanteeseen 3-3. Tasoitus syntyi kaamean maalinedushärdellin jälkeen, kiekon pompatessa ruuhkasta ulos ja puolustajan ehtiessä siihen ensimmäisenä. Maalivahti Ruth Cattelilla ei ollut mitään tehtävissä ihmismassan takia kiekon viuhahtaessa nailonverkon perukoille. Tällä kertaa oli vuorossa hieman pidempi palautumisjakso, sillä ilmeisesti Zamboni oli saatu jälleen herätettyä henkiin ja jäähän lyötiin uusi, entistä pehmeämpi ja märempi pinta. Palautumisjaksosta huolimatta toisesta erästä saatiin suorastana traagista jobinpostia, sillä taidokas ja vihaisen kudin omaava kanukkimme, Donny MacPherson loukkasi taklaustilanteessa nilkkansa eikä palannut enää loppupelin aikana jäälle kuin hajavaihtoihin. Tämä antoi mahdollisuuden paluumuuttaja ja maakuomalle Cody Punterille joka oli tähän asti pelannut hajavaihtoja sekä alivoimaa, antaa näyttöjä siitä että mies on kunnossa, ja mieshän antoi. Vaikka pöytäkirjaan ei päästy kuin jäähyjen muodossa, antoi mies nopeudellaan ja hyvillä käsillään varmasti kovat näytöt loppukautta ajatellen.

Freddy pyssyttää, jonka jälkeen Donny jakaa mustaa Martinille joka veivaa molarin nippuun ja uittaa johtomaalin.

Don kommentoi tuttuun tyyliinsä katsomon puolelta. Pahoitteluni äänen epäsynkronaatiosta.

Lukas heittää pikkunätin Freddylle joka iskee illan toisensa ranteella. Maalinjälkeisessä aloituksessa syntyy 

pientä hässäkkää Oxforin pelaajan kärsiessä hyvin jalkapallomaisen "loukkaantumisen"...

Menossa HARJAAN kaverin nimeltä Lubbock.

Axel menossa taas.

Kanukit Donny & Kell boxissa.

Freddy pyssyttää.

Kell jälleen boksissa...

...ja Martin ei ole siitä kovinkaan iloinen. 

Timo kytiksellä vaihdossa.

Don piti katsomossa kaljan voimalla huolen siitä että sekä vastustajat että tuomarit varmasti tiesivät että paljonko peli on ja kuka on jäähyllä ja ketä taklattiin ja kuinka kovaa.

Ja sit me mentiin.

Uutuudenkarheuttaan kiiltävällä jäällä kiekko luisti selkeästi meidän eduksemme ja heti erän alkupuolella Martin iski vihaisesti pelin 4-3:een. Kolmannen erän alussa alkoi olla Oxfordin puolella huomattavissa selvää liikkeen hidastumista, ikuiseksi arvoitukseksi jäänee laskivatko he tahallisesti pelin tempoa yrittäen imeä meidän mukaansa tähän kävelyyn vai oliko vahva fyysinen pelimme ja kovana pidetty tempo vain yksinkertaisesti vieneet hienon koulun pojilta jalat alta. Tämä antoi mahdollisuuden Dragonsin nopeille pelaajille kiivetä entistä korkeammalle korokkeelle. Kolmannen erän loppupuolella alkoi melkoinen show jonka meille esitti kakkosketjunakin tunnettu "Swedish Boys" -trio, ketju jossa viilettävät Axel "Härkä" Nyström, Fredrik "Hercules" Hellander sekä Thomas "Koxchxgchh" Koch, joka on oikeastaan saksalainen. Näistä herroista kirkkaimman valokeilan itseensä veti itseensä Göteborgin Keisari Hellander, joka oli koko pelin nopeudellaan ja maagisilla käsillään aiheuttanut päänvaivaa sekä vastustajien seassa, että Dragonsin vaihtopenkillä, sillä kiekko ei meinannut irrota laukauksenomaisesti tämän pitkänhuiskean länsinaapurin lavasta vaikka hänelle kuinka karjui. Toisella erätauolla otinkiin pojan pieneen puhutteluun ja ilmoitin hyvin värikässanaisesti että kolmannessa erässä on syytä pistää Easton huutamaan Hoosianna like never before ja kolmannessa erässä alkoikin tapahtua. Ensin oli luvassa illan tyylikkäin osuma jossa asialla oli kaksikko Koch - Hellander. Oxfordin puolustajapari alkoi laskea keskialueella kohti omaa maalia Kochin tuodessa kiekkoa ylöspäin, mutta mitä nämä tummansinipaitaiset hassut pikku veijarit eivät olleet ottaneet huomioon oli, että heidän nopeinkin luistelija näyttää mummolta rollattorissa Hellanderin pyyhältäessä kentällä. Koch huomasi saksalaisen sotilaalliseella (kaksipäisen)kotkankatsellaan Freddyn kiertävän puolustajien vasemmalta puolen, tarjosi pojalle namin lättysyötön mallissa puolustajien välistä sopivasti eteen ja ruotsalainen pisti jälkipolttimet päälle jättäen jäähän vähintään tuuman syvyiset urat. Läpiajo oli tosiasia ja uskomattoman leveät hartiat omistava Viikinki ei pettänyt. Maalivahti pienellä kiekonsiirrolla sivuttaisliikkeeseen ja voimaton veräjänvartija pystyi haromaan ainoastaan tyhjää Hellanderin uittaessa kiekon puikoista, putkista ja längistä maaliviivan yli. Tätä osumaa ennen Freddyn maalinkiertämis -esitys oli nähty useampaan otteeseen ottelun kuluessa mutta kun seuraavaa lenkkiä tehdessään hän kerrankin päätti sivaltaa mustan liikkelle, ei Oxfordin maalivahti-parka voinut kuin toivoa että maalin takana olisi ollut tutka mittaamassa tätä suorastaan laittoman kovaa rannelaukausta. Kiekko oli jälleen maalissa ja loppulukemat 6-3 hakattu taululle lähtemättömin kirjaimin. Oxford ei antanut periksi, mutta veikkaisin että pojilla alkoi tankissa löpö olla melko finaalissa ja kunnon loppukiriä ei Dark Blues saanut aikaan. Aivan erän lopulla ottivat he maalivahdinkin pois, mutta se ei hyödyttänyt kumpaakaan joukkuetta maalin muodossa ja 60 tehokkaan peliminuutin jälkeen jäällä pyöri ympyrää toisiaan onnitellen todella iloinen Lohikäärmelauma.

Toisella erätauolla oli tarinatuokio.

Pojat siinä kivasti. Ja tyttö.

Cody läpiajossa...ja torjunta.

Mjaa... En pidä minään.

Ruth kun ottaa kiekot kiinni niin minä kyllä ajelen ukot seinälle.

Ruth tarkkana.

Mallia pelissä olleessa tunteesta saatiin ja hieman jännitettä seuraavaan kohtaamiseen luotiin taistelun jo tauottua pariinkin otteeseen. Hallimiesten sulkiessa tavalliseen tapaansa vierasjoukkueen suihkut liian aikaisin, alkoivat pelaajat tunkea meidän puolelle suihkuttelemaan itseään. Tilanne sujui rauhallisesti kunnes joukkuemme amerikkalainen naisvahvistus palasi omalta suihkureissultaan keräämään romujaan. Naisen läsnäoloa eivät herrat eivät enää sulattaneet, enkä saanut selvää että miten tilanne alkoi, mutta tajusin kyllä hyvin selvästi mitä kohta tapahtuu kun ketjukaverini Kell painui suihkun puolelle huutamaan että kohta jollain on hampaat kurkussa. Itse näin paremmaksi hakea apuvoimia Valko-Venäjän Karhun, Dmitry Strusevichin muodossa kopin ulkopuolelta ja tilanne raukesi toistaiseksi pienellä leukojen heiluttelulla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan koko pelin kaljan voimalla aivan karmeaa meteliä pitänyt ja vähintään yhtä karmeaa kieltä käyttänyt ex-pelaaja ja ykkösfani Don, joka lensi kolmannessa erässä ulos hallista tuomareiden toimesta, päätti muistuttaa pelin loppuluvuista minibussiin kävelleitä Oxfordin pelaajia. Tästä eivät kaikki olleet aivan yhtä innoissaan samalla tavalla kuin pihalla parveilleen Dragonsin pelaajat ja jälleen roikuttiin miehissä kiinni puolin ja toisin jotta Oxfordin pojat eivät joutuisi aloittamaan kotimatkaa pikku koukkauksella paikalliseen Arvauskeskukseen. Itse olen tästä pienestä kuumana käymisestä ja kilpailuasetelmasta todella innoissani, mielestäni on hienoa että täälläkin voidaan pelata kiekkoa tunteella. Mikään ei voita kunnon kohtaamista verivihollisen kanssa, paitsi se että pelistä vie voiton kotiin. Päivän mittaan sähköpostiin on tullut manageriltamme Dmitrylta vinkkejä kuinka voisimme suututtaa heitä vielä enemmän ja päästää tekemään pahojamme ennenkaikkea heidän ajukoppaansa jo ennenkuin peli alkaa. Juurikin sitä mitä tämä lääkäri tähän tilanteeseen ainakin määräisi....

London Dragons, toistaiseksi voittamattomat.

Loppuun jaettakoon vielä kiitoksia erityisesti Queen Maryn Nordic Societyn suuntaan. Penkillä oltiin varsin innoissaan kun yleisössä joku jaksoi pitää meteliä yllä ja iloita kanssamme onnistumisista. London Dragons olisi todella mielessään jos näkisi teidät myös joskus tulevaisuudessa Lee Valleyn jääkiekkopyhätön lehtereillä!

Työn tulos näkyy otsalla ja tulostaululla.

Seuraavan viikonlopun Oxfordin reissua odotellessa, en malta odottaa mitä siellä tapahtuu..