26.9.2011

Borough of Borough


Nyt on pari päivää vietetty Skottilaisen Ryanin luona, hyvin peri-Engelsmannimaisessa neljän makuuhuoneen asunnossa. Kämppä sijaitsee joen eteläpuolella, Boroughun alueella. Lähellä sijaitsee Elephant & Castle, joka ainakin alustavien tietojen mukaan pitäisi olla hieman karumpaa aluetta. Mutta sen mitä olemme täällä pyörineet, kaikki se on ollut melko turhaa puhetta.

Matka tänne sujui alkukiireestä huolimatta todella kivasti. Portti sulkeutui Tampereen päässä klo 1515, ja irtosimme Rantsusta vasta 1430. Mutta isäukon kyydillä ehdimme oikein mukavasti, ja oli vielä varaa vekslata jopa hieman matkatavaroidenkin kanssa. Lento lähti noin 20min etuajassa ja laskeutui hulppeat 25min etuajassa. Tämän jälkeen koppasimme tavarat kärryyn, ja suuntasimme kohti bussilippuluukkua. National Expressillä lippu Stansted - Liverpool Street maksaa £10 per naamari, ja olemme todenneet sen melko hyväksi tavaksi matkustaa. Koska matkatavaroita oli melko runsaasti, varmistin tiskillä ettei niiden kanssa tule bussiin mentäessä ongelmia. Lipunmyyjä vakuutti että NJET PROBLEMO, ja hyvillä mielin hiihtelimme laiturille numero 15. Numero 15 on muuten Anaheim Ducksin kapteenin, Ryan Getzlafin numero. Hän pelasi viime kauden tehoilla 19+57 ja plusmiinus saldolla +14.

Hiihtelimme pienen tavaravuoremme kanssa paikalle, vilautimme lippua ja kannoimme tavarat noin kolme ja puoli leukaa omistavalle bussikuskille. Hän alkoi pienen mietinnän jälkeen protestoida voimakkaasti kolmea laukkuani ja sanoi että joutuisin maksamaan lisää. Esitin vastalauseen ja argumenttini oli hyvin voimallisesti aiemmin saamani lausunto lipunmyyjältä. Tästä ei päästy kovin pitkälle molempien pysyessään kannassaan, jonka jälkeen paikalle heilahti lipunmyyjä. Kaksi vastaan yksi, enkä vieläkään taipunut. Paikalle heilahti jonkinsortin yli-lipunmyyjä joka ilmoitti tilanteen ollessa 3vs1, että lisämaksuilta ei nyt oikein voida välttyä. En vieläkään halunnut maksaa, vedoten väärään informatioon joka oli heidän työntekijänsä puolesta annettu. Kun lopulta paikalle heilahti neljäs jannu, matka oli viivästynyt jo 10min ja rintamerkissäkin luki jonkinsortin manager, päätin että nyt riittää ja maksoin 10 puntaa ylimääräisistä matkatavaroista. Koska eihän tilanne rahasta kiinni ollut, vaan ajattelin kerrankin pitää puoleni byrokratian rattaissa ja suuren kapitalismiyrityksen edessä. Tilanne bussissa ei varsinaisesti helpottunut, sillä edessämme istui pariskunta joka yritti syödä toisensa / nuolla toistensa naaman puhtaaksi joka 15 sekunti (äänihaitta), istuimme vessan vieressä (hajuhaitta) ja bussissa oli tukahduttavan kuuma (lämpötilahaitta). Onneksi tunnin matkan unelmien kaupunkiin menee vaikka päällään seisten ja urheasti kestimme Liverpool Streetille asti. Siellä Skotlannin kovin äijä, Ryan Ritchie heilahti paikalle ja koppasimme taksin jonne lastasimme romumme ja siirsimme itsemme perinteisessä Mustassa Taksissa Ryanin ja hänen kolmen kämppiksensä luukulle.

Illalla viihdytimme itseämme YouTubessa, paransimme maailmaa, vertailimme Skotlannin ja Suomen eroja sekä nautimme rentoutuaksemme muutaman oluen. Aamulla lähdimme tuoreilla jaloilla kiertelemään Canary Wharfia, Poplaria sekä Westferrya. Pääsimme jälleen toimimaan hieman oppaina, sillä jälleen kerran Lontoossa jo hieman aikaa asunut ystävämme ei ollut koskaan käynyt tutustumassa näihin hienoihin alueisiin. Kävelyä riitti, mutta onneksi myös Ryan oli varsin kiinnostunut toimimaan kameran varressa ja kerrankin saimme kuvia myös minusta ja Sarasta.

Sanoista tekoihin, ja iso kuva kertoo enemmän kuin tuhat pientä kuvaa.

Ryan was moved to the couch.

Pulu-stopperit. Enpä ole parvekkeella ennen nähny.

What a glorious backyard!

Siitä hyvin perinteinen olohuone. Kukkakuosi kunniaan!

Ascending on a hospital wall. At least the place is perfect if something goes wrong!

Shard.

Enjoying some Pret with Ryan in Canary Wharf.

Jälleen, hyvin perinteistä.

We found a table that is the right size for our biceps. Extra small.

Perinteinen pubin takapiha. Oli muuten TODELLA halpaa olutta.

The front of our new flat!

Anarchy in the UK?

Poplar, living in the shadow of Canary Wharf.

Uutta kotikatua. East India Road.

East India Road.

Me: "I wonder what happened there"
Ryan: "That's where the bomb hit"

In Blackwall.


Docklands.

Ryan strikes a mafia-pose.

Canary Wharf Tesco.

"He'll be sleeping with the fishes tonight"

"Now that's a big ass marshmallow!"
Päivät ovat kuluneet melko leppoisasti, ja näin maanantain kunniaksi oli luvassa heilahtaminen vuokravälittäjän toimistolle, ja vaatimattoman 6 viikon vuokratakuun ja 6kk vuoran maksu. Rahan menoa ei voi välttää, mutta asunto on myös melko mukava mukavuus Englannin aina arvaamattomassa ilmanalassa. Mutta nyt asia on hoidettu ja muutto on edessä huomenna! Kävimme hieman pyörittämässä myös ASDAssa ja ostimme imurin sekä muuta pientä tarviketta.

Vielä pari fiilistelykuvaa tämän päiväisistä riennoista.

@ Poplar.

It was a bit rainy in Canary Wharf.

Walking about in Borough.


Huomenna on luvassa siis muutto, mutta ennen sitä olemme koko porukka Boroughssa Ryanin kämpillä ja paikalle on tulossa myös jokunen Norjalainen. Hyvä ilta siis tulossa.

Kerrankin maineensa mukaisesti sateisesta Lontoosta, hyvää illanjatkoa kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä ole vihollinen, jätä kommentti! Don't be a meanie, leave a comment! :)